Harmaapääsirkku
| Harmaapääsirkku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Sirkut Emberizidae |
| Suku: | Pajusirkut Schoeniclus |
| Laji: | spodocephalus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Schoeniclus spodocephalus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Harmaapääsirkku (Schoeniclus spodocephala) on Kaukoidässä esiintyvä varpuslintu, joka harvoin harhautuu Eurooppaan.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnun pituus on noin 16 senttiä eli se on suunnilleen pajusirkun kokoinen. Juhlapukuisen koiraan pää on tummanharmaa. Nokan ja silmän välissä on kellanvihreitä ja mustia höyheniä. Selkäpuoli on ruskea, mustaviiruinen. Yläperä on ruskea ja pyrstö tummanruskea. Alapuolen höyhenpuku on kellanvaalea epäselvin tummin viiruin. Tukeva nokka on vaalean punertava. Naaras ja nuori lintu ovat alapuolelta voimakkaan viiruisia eikä niillä ole tummanharmaata päätä.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmaapääsirkku elää ja lisääntyy Kaukoidässä: eteläisestä Siperiasta Kiinan ja Japanin pohjoisosiin. Se on muuttolintu, joka talvehtii Intian koillisosissa, eteläisessä Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa sitä tavataan hyvin harvoin. Suomessa se on tavattu kaksi kertaa, ensimmäisen kerran 2. marraskuuta 1981 Dragsfjärdin Vänössä ja toisen kerran Paraisilla, Jurmon saaressa 10. toukokuuta 2020[2][3]. Lajin kanta on maailmanlaajuisesti elinvoimainen[1].
Harmaapääsirkun elinympäristöä ovat pensaikot ja metsät kosteikkojen äärellä.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmaapääsirkun pesä sijaitsee maassa tai matalalla puussa tai pensaassa. Munia on tavallisesti 4 tai 5.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harmaapääsirkku on siemensyöjä. Poikasia ruokitaan myös hyönteisillä ja muilla pienillä selkärangattomilla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Emberiza spodocephala IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020.1. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)
- ↑ http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/rk-data5.shtml (Arkistoitu – Internet Archive) Rariteettikomitea
- ↑ Hjelt, Yrjö: Harvinainen mehiläissyöjä rengastettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Yle Uutiset. 19.5.2020. Viitattu 21.5.2020.