Kapusiiniapinat
| Kapusiiniapinat | |
|---|---|
 Kapusiiniapina (Cebus capucinus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Haplorrhini |
| Heimo: | Kierteishäntäapinat Cebidae |
| Alaheimo: | Cebinae |
| Suku: |
Kapusiiniapinat Cebus Erxleben, 1777 |
| Lajit | |
|
Cebus albifrons (valko-otsakapusiiniapina) |
|
| Katso myös | |
Kapusiiniapinat (Cebus) ovat kierteishäntäapinoiden heimoon kuuluva suku Keski- ja Etelä-Amerikassa eläviä uuden maailman apinoita. Kapusiiniapinat ovat alaheimonsa (Cebinae) ainoa suku. Ne ovat saaneet nimensä kapusiini-munkkiveljeskunnan mukaan.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapusiiniapinat ovat keskikokoisia, lyhytkarvaisia, pituudeltaan 30–56 cm, ja niiden häntä on suurin piirtein yhtä pitkä kuin muu ruumis. Kapusiiniapinat painavat noin 2,5–5 kg[3]. Niiden häntä on kokonaan karvainen, mutta silti kätevä apuväline. Väritykseltään kapusiiniapinoiden ruumis, kädet, jalat ja häntä ovat tummia (ruskeita tai mustia), kun taas naama, kurkku ja rintakehä ovat vaaleita. Päälaella niillä on musta ”myssy”. Väritys vaihtelee lajeittain ja yksilöittäin.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapusiiniapinoita esiintyy Keski- ja Etelä-Amerikasta.
Kapusiiniapinat viettävät suurimman osan ajastaan puissa, mutta ne käyvät myös maassa. Ne etsivät aktiivisesti ravintoa päivisin, lukuun ottamatta pientä torkkuhetkeä keskipäivällä, ja nukkuvat öisin puussa.
Kapusiiniapinoiden luontaisia vihollisia ovat esimerkiksi suuret haukat, kissaeläimet ja käärmeet.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapusiiniapinoiden ruokavalio on vaihtelevampi kuin muilla kierteishäntäapinoilla. Ne ovat kaikkiruokaisia ja syövät kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä, versoja, hyönteisiä, hämähäkkejä, linnunmunia ja pieniä selkärankaisia. Vesistöjen lähistöllä elävät kapusiiniapinat käyttävät ravintonaan myös rapuja ja simpukoita, joita ne avaavat työkaluina käyttämiensä esineiden avulla.
Lisääntyminen ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kapusiiniapinat elävät 6–40 jäsenen ryhmissä. Naaraat saavat jälkeläisen joka toinen vuosi 160–180 päivän kantoajan jälkeen. Vankeudessa kapusiiniapinat ovat eläneet jopa 45-vuotiaiksi, mutta luonnossa ne elävät noin 15–25-vuotiaiksi.
Kapusiiniapinat tunnetaan älykkyydestään ja niitä pidetään uuden maailman apinoista älykkäimpinä. Ne osaavat suunnitella tulevaisuutta, ovat jokseenkin tietoisia itsestään ja osaavat muun muassa avata luonnossa simpukoita, kovakuorisia hedelmiä ja vastaavia työkaluja apunaan käyttäen. Nuoret kapusiiniapinat oppivat vanhemmilta työkalujen käytön. Vankeudessa kapusiiniapinoiden on havaittu olevan erittäin oppivaisia, ja niitä on menestyksekkäästi opetettu käyttämään monenlaisia työkaluja ja ratkaisemaan ongelmia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Kapusiinit (kapusiiniapinat) (Cebus)
- iNaturalist: Kapusiinit Suku Cebus
- ITIS: Cebus (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Cebus (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Cebus, capuchin monkeys (englanniksi)
- Primate Factsheets: Cebus sp. (englanniksi)
