Morsiosorsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Morsiosorsa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Suku: Mandariinisorsat Aix
Laji: sponsa
Kaksiosainen nimi

Aix sponsa
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Morsiosorsa Wikispeciesissä
  Morsiosorsa Commonsissa

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Morsiosorsan munia.

Morsiosorsa (Aix sponsa) on Pohjois-Amerikassa esiintyvä sorsalintulaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 47–54 cm, paino 500–700 g ja siipien kärkiväli 70–73 cm. Koiras on hieman naarasta suurempi. Juhlapukuinen koiras on helppo tuntea: erittäin kirjava sorsa, jonka puvussa on mustaa, vihreätä, ruskeaa ja valkoista. Silmä ja osa nokasta ovat kirkkaan punaiset. Maha on valkoinen ja koivet kellahtavat. Naaras on vaatimattomman värinen: puku on ruskea ja alapuolelta valkotäpläinen, silmän ympärys valkoinen. Naaras voidaan sekoittaa samannäköiseen mandariinisorsanaaraaseen. Lennossa laji on mahdollista sekoittaa amerikanhaapanaan.

Morsiosorsa elää keskimäärin 3–4-vuotiaaksi. Vanhimmat luonnonvaraiset yksilöt ovat olleet yli 15-vuotiaita. Poikaskuolleisuus on suuri, sillä kahden ensimmäisen elinviikon aikana 86–90 % poikasista menehtyy tavalla tai toisella.lähde?

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luontainen levinneisyysalue kattaa Pohjois-Amerikan itärannikon Nova Scotiasta Meksikonlahdelle, länsirannikon Brittiläisestä Kolumbiasta Meksikon rajalle ja laajalti sisämaa-alueita etenkin mantereen itäosassa. Morsiosorsat ovat muuttolintuja, jotka talvehtivat Yhdysvaltain etelärannikolla ja Keski-Amerikassa. Keski-Euroopassa lajia tarhataan yleisesti, ja Suomessakin tavataan toisinaan vieraslajina eurooppalaisia tarhakarkulaisia.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsämaat erilaisten vesistöjen varsilla. Elinpiirin vaatimuksena on sopivan pesäkolon löytyminen, korkeintaan 1,5 kilometrin etäisyydellä vesistöstä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on puunkolossa tai pöntössä. Eteläisillä alueilla laji voi pesiä kahdesti kesässä. Munamäärä vaihtelee välillä 6–15. Munia voi pesässä olla enemmänkin, mutta silloin samaan pesään on muninut ainakin kaksi naarasta. Morsiosorsa voi joskus munia myös muiden koloissa pesivien lintujen, kuten idänkirkupöllösten, pesiin.[2] Haudonta kestää kuukauden, vain naaras hautoo, ja poikaset kuoriutuvat vuorokauden sisällä. Ne itsenäistyvät 56–70 päivän ikäisinä. Koiras ei osallistu poikasten hoitoon. Morsiosorsa on sukukypsä yksivuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Morsiosorsan ruokavalio on monipuolinen. Se syö vesikasveja, erilaisia pähkinöitä ja siemeniä, sekä vedessä eläviä hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Kesyt yksilöt syövät myös pullaa ja muuta ihmisen tarjoamaan ravintoa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Aix sponsa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  2. Eastern Screech-Owl Hatches Wood Duck Eggs jstor.org.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]