Obeliski

Luxorin obeliski Pariisin Concorden aukiolla

Obeliski on pohjaltaan nelikulmainen ja ylöspäin kapeneva pylväs, jonka huippu eli pyramidion on pyramidin muotoinen. Obeliskeja pystytettiin etenkin Muinaisessa Egyptissä. Obeliskit edustivat egyptiläisille elävää jumaluutta, faaraon elinvoimaa ja kuolemattomuutta sekä duaalisuuden ja tasapainon käsitettä. Muinaisen Egyptin obeliskit olivat yhdestä kivestä veistettyjä monoliitteja, mutta myöhemmin pystytetyt obeliskit on usein rakennettu useammista osista.

Nimi

Sanan obeliski otti käyttöön kreikkalainen historioitsija Herodotos, ensimmäinen joka obeliskeista kirjoitti. Sana on kreikkaa ja tarkoittaa puista teräväkärkistä puupalaa, jota käytettiin keittämisessä. Egyptiläiset kutsuivat obeliskejaan nimellä tekhenu, joka tarkoittaa (taivaan) puhkaisemista.

Historia

Senusret I:n obeliski Heliopoliissa on ainoa alkuperäisellä paikallaan yhä sijaitseva obeliski.

Ensimmäiset monoliittiset obeliskit veistettiin Egyptissä luultavasti pian 5. dynastian jälkeen 2400–2300-luvulla eaa. Kaikkein varhaisimmat obeliskit ovat jo kadonneet, ja ne tunnetaan vain maininnoista kaiverruksissa. Ne olivat vain kolmisen metriä korkeita.

Varhaisin täydellinen kuninkaallinen obeliski on 12. dynastian ajalta noin 1950 eaa. Suurimmat obeliskit rakennettiin 18. dynastian keskivaiheilla 1400-luvulla eaa. Thutmosis III (1458–1425 eaa.) otti käyttöön uhrausrituaaliseremoniat, joissa obeliskille tuotiin lahjoja. Tämä käytäntö jatkui Ptolemaiosten dynastian loppuun asti. Uuden valtakunnan faaraot pystyttivät enemmän obeliskeja kuin edeltäjänsä, sillä he uskoivat jatkavansa elämäänsä obeliskien kautta niille annettujen uhrilahjojen avulla. Eniten obeliskeja teetti Ramses II (1279–1213 eaa.).

Obeliskeja pystyttivät egyptiläisten lisäksi myös esimerkiksi assyrialaiset ja mesoamerikkalaiset, mutta vain egyptiläiset tekivät obeliskinsa yhdestä kivestä.

Tarkoitus

Obeliskit liittyivät Egyptissä usein auringonjumalan palvontaan. Obeliskit pystytettiin aina pareittain egyptiläisten tasapainon ja harmonian arvojen mukaisesti. Obeliskit juhlistivat suuren kuninkaan tai kuningattaren saavutuksia. Ne kunnioittivat myös yhtä tai useampaa jumalaa. Uuden valtakunnan aikana obeliskin uskottiin olevan jumalan hengen asuttama samalla tavalla kuin jumalan uskottiin asuvan itselleen pystytetyssä temppelissä.

Obeliskit edustivat egyptiläisille benbeniä, alkukumpua, jolla jumala Atum seisoi luodessaan maailmaa. Obeliskit yhdistettiin benu-lintuun, joka oli kreikkalaisen feeniksin edeltäjä. Joidenkin egyptiläisten myyttien mukaan benu oli ensimmäinen elävä olento, ja sen huuto herätti luomisen ja laittoi elämän liikkeelle. Lintu yhdistettiin aamutähteen ja jokaisen päivän uudelleensyntymiseen. Samalla sen huuto olisi myös maailmanlopun merkki. Benu yhdistettiin ensisijaisesti Ra-jumalaan, valoon ja elämään. Uudesta valtakunnasta alkaen myös obeliski yhdistettiin läheisesti Rahan ja auringonpalvontaan.

Sijoitus

Obeliskeja pystytettiin moneen paikkaan niin Ala- kuin Ylä-Egyptissäkin, mutta eniten Karnakiin. Egyptiläisen temppelin pylonien edessä oli tavallisesti kaksi obeliskia, yksi sisäänkäynnin vasemmalla ja toinen oikealla puolella. Obeliskit liittyivät läheisesti aurinkokulttiin, ja niitä on paikoissa, jotka liittyivät auringonjumala Ran palvontaan. Obeliskin kärki oli usein kullattu, ja se heijasti auringonsäteitä.

Obeliskit mitoitettiin ja sijoitettiin temppelien eteen niin, että päivän ensimmäinen ja viimeinen valonsäde kosketti niiden huippua aurinkojumalan kunniaksi. Aurinkojumalan uskottiin tekevän joka yö vaarallisen matkan manalassa ja joutuvan välttelemään Apep-käärmettä. Obeliski juhlisti aamulla nousevaa auringonjumalaa, joka ylitti taivaan ja palasi illalla pimeyteen. Obeliskin varjosta pystyttiin myös lukemaan kellonaika.

Valmistus

Obeliskit louhittiin hyvin kovista kivilajeista kuten Assuanin graniitista, jotta ne eivät halkeaisi. Graniittia työstettiin kivityökaluilla. Aluksi obeliskin ääriviivat merkittiin kallioon, ja sitten sitä ympäröivä kallio poistettiin diabaasisurvimilla. Obeliski irrotettiin kalliosta lopulta vipujen avulla, nostettiin puukannattimien varaan ja siirrettiin puisella kelkalla Niilille tasaista pengertä pitkin. Vetämiseen tarvittiin usein tuhatkin miestä. Joella obeliski lastattiin suureen proomuun. Eräässä lastausmenetelmässä proomu siirrettiin kanavaan ja ankkuroitiin pohjaan kivilastilla. Obeliski vedettiin sen päälle poikkisuunnassa, proomun kivilasti purettiin ja obeliski kierrettiin oikein päin. Hitaan jokikuljetuksen jälkeen määränpäässä obeliski pystytettiin ja lopuksi viimeisteltiin hiomalla ja koristelemalla. Pystytysmenetelmiä ei tunneta, mutta mahdollisesti obeliski vedettiin pystyyn aluksi vipujen ja puukannattimien ja lopuksi köysien avulla. Kaikki nykyaikana tehdyt yritykset pystyttää obeliski muinaisten egyptiläisten käyttämällä teknologialla ovat epäonnistuneet.

Suurimmat obeliskit

Assuanin haljennut jättiobeliski, josta myös obeliskien louhintatapa näkyy

Suurin koskaan tehty obeliski oli keskeneräiseksi jäänyt, 1400-luvulta eaa. peräisin oleva obeliski, joka kuitenkin halkesi Assuanissa jo louhoksella. Siitä olisi tullut kooltaan 41,75 metriä ja 1150 tonnia. Suurin pystytetty obeliski Egyptissä on Karnakissa oleva Hatšepsutin obeliski (n. 1458 eaa.), joka on 29,56 metriä korkea ja painaa noin 320 tonnia. Sitäkin suurempi on Roomaan siirretty Thutmosis III:n obeliski (n. 1430 eaa.), joka on 32,18 metriä korkea ja 450 tonnin painoinen.

Siirretyt obeliskit

Ainoa yhä alkuperäisessä paikassaan sijaitseva egyptiläinen obeliski on Senusret I:n (1971–1926 eaa.) obeliski Heliopoliissa. Muut obeliskit on siirretty nykyaikana uusiin paikkoihin tai annettu lahjaksi pois Egyptistä. Monet niistä ovat päätyneet koristamaan Euroopan suurkaupunkien aukioita, kuten Place de la Concordelle Pariisiin, Pietarinaukiolle Roomaan (Vatikaanin obeliski), sekä Lontooseen ja New Yorkiin (Kleopatran neulat).

Etiopian Aksumissa oli aikoinaan useita obeliskeja, joista ainoan säilyneen Mussolini siirrätti Roomaan vuonna 1937. Aksumin obeliski palautettiin Etiopiaan huhtikuussa 2005.

Myöhemmän ajan obeliskit

Washington-monumentti Washingtonissa

Keisarinnankivi Helsingin kauppatorilla.

Uuden ajan obeliskeista eräitä tunnetuimpia ovat Washington-monumentti Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa sekä Buenos Airesin obeliskin Argentiinassa.

Helsingin Kauppatorilla on punagraniittinen obeliski, Keisarinnankivi. Se pystytettiin Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandran Helsingin-vierailun muistoksi 1835. Sen huipulla on kullattu maapallo, jonka päällä on Venäjän kaksipäinen kotka. Venäläiset matruusit poistivat helmikuun vallankumouksen aikana pronssisen pallon ja kaksoiskotkan, mutta ne palautettiin vuonna 1971 entiselle paikalleen.

Lähellä Kremliä Moskovassa on Aleksanterin puutarhan obeliski.

Tampereen teknillisen yliopiston Tietotalon edustalla on 13,5-metrinen Prisma-obeliski, jonka pinta on ruostumatonta terästä ja sisäosa valettu betonielementeistä.

Hyvinkäällä Donnerinpuistossa sijaitsee 14 metriä korkea Ossian Donnerin kunniaksi pystytetty graniittiobeliski nimeltään Villateollisuuden muistomerkki.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Obeliski Wikimedia Commonsissa