Juurrutushormoni
Juurrutushormoni on hormoni, jota käytetään kasvien pistokkaiden juurien muodostumisen edistämiseen. Nykyisin käytetään sekä kasvien omia luontaisia kasvihormoneita että synteettisiä hormoneita, kuten luontaista tai synteettistä auksiinia.[1] Versojen kärjissä syntyvä auksiini saa kasvin solut laajenemaan ja jakautumaan. Luonnosta kerätty auksiini säilyy käyttökelpoisena vain lyhyen ajan. Tästä syystä on alettu valmistamaan synteettisiä auksiinivalmisteita, joita ovat IBA (indolyyli-3-voihappo) sekä NAA (naftaleenietikkahappo). Ne säilyvät paremmin kuin luonnon auksiini, mutta liukenevat veteen huonosti. Apuliuottimeksi tarvitaan alkoholia, mikä on kallista, tai näiden happojen kaliumsuoloja (KIBA ja KNA).[2]
Hormonia voidaan käyttää monella tapaa: pistokas kastetaan nopeasti voimakkaaseen hormoniliuokseen ennen multaan pistämistä, pistokkaita pidetään useita tunteja laimeassa liuoksessa, tai keskivahvaa liuosta ruiskutetaan kasvin lehdille.[3][4]
Hormonien liian lyhyt vaikutusaika kasvilla on tehoton kun taas liian pitkässä kestossa on yliannostuksen riski. Suurina määrinä kasvuhormonit ovat kasville myrkyllisiä.[2]
Hormonin vaikutus on pohjalämmön ohella merkittävä juurien muodostumiseen.
Juurrutushormoni ei ole yleensä puutarhamyymälöiden hyllytavaraa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kristian Theqvist: Juurrutushormonit puuvartisille pistokkaille Rhodogarden. 2004. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ a b Siina Kaakinen: Pistokaslisäyksen tehostaminen valiotaimituotannossa, s. 2. Opinnäyte. HAMK, 2014. Verkkoversio Thesis-palvelussa (viitattu 13.6.2022).
- ↑ Juhanoja S: Juurrutushormonien käyttö vesiviikunan Ficus Pumila L. pistokkaiden juurrutuksessa Puutarhatuotannon tutkimuslaitos, Tiedote. 1989. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ Heini Lehisto & Nina Tolonen: KOIVUN TAIMIKASVATUS KASVIHUONEESSA, s. 13. Opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 2011. Verkkoversio Theseus-palvelussa (viitattu 13.6.2022).