Srebarnan luonnonsuojelualue
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
638 hehtaaria |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu | |
| Luokitus |
Srebarnan luonnonsuojelualue on luonnonsuojelualue Etelä-Dobrogeassa Bulgarian koillisosassa. Alue muodostuu Srebarnajärvestä ja sen ympäristöstä, ja se sijaitsee tärkeällä lintujen muuttoreitillä Afrikasta Eurooppaan. Varsinainen suojelualue on laajuudeltaan 6,4 km², ja sen ympärillä on 5,4 km² puskurivyöhyke. Suojelualue perustettiin vuonna 1948 ja lisättiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1983.
Sijainti ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Srebarnan luonnonsuojelualue sijaitsee Bulgarian koillisosassa lähellä Romanian rajaa. Se on 638 hehtaarin laajuinen ja suojelee Srebarnajärven ekosysteemiä. Srebarnajärvi sijaitsee Tonavan tulvatasangolla noin kilometri joen uomasta etelään. Järven lisäksi suojelualueeseen kuuluu sen pohjoispuolella olevat entiset maatalousmaat, Tonavan varrella olevat metsäplantaasit sekä Komlukan saari ja sen ja Tonavan rantatörmän. välissä oleva vesialue.[1]
Järven avoin vesialue oli vuonna 2000 noin 120 hehtaaria. Lisäksi järveen kuuluu 400 hehtaarin laajuinen ruoikko.[1]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bulgarian pohjoisosissa ilmasto on mantereinen. Talvet ovat kylmiä ja kosteita ja kesät kuumia. Tammikuun keskilämpötila on –2 astetta ja heinäkuun keskilämpötila 23 astetta. Vuoden sadanta on 502 millimetriä.[1]
Elävä luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Srebarnan luonnonsuojelualueella on laskettu olevan 2 748 taksoniin kuuluvaa kasvia. Noin 53 prosenttia koko Bulgarian kosteikkolajeista kasvaa alueella. Lajeista kaksi on kansainvälisestä ja yksitoista kansallisesti uhanalaista.[1]
Järviruoko on alueen valtalaji, ja se peittää kaksi kolmasosaa sen koko alasta. Ruoikon lajeja ovat myös kapeaosmankäämi ja leveäosmankäämi sekä järvikaislalajit. Yleisinä mattoina kasvaa valkolumme, hapsivita sekä kilpukka- ja limaskalajeja. Rannan puskissa kasvavat muun muassa raita, tuhkapaju ja punapaju. Komlukan saarella on tulvametsiä, joiden lajeja ovat pajut ja poppelit.[1]
Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Srebarnassa on erityisen arvokas lintulajisto. Siellä elää 233 lintulajia, joista 80 on muuttolintuja. Alueella pesii 99 lajia. Välimeren ja Mustanmeren alueen kiharapelikaaneista 9,6 prosenttia elää Srebarnassa. Kiharapelikaanin lisäksi alue on jalohaikaran, merimetson ja ruskosotkan ainoa pesimäpaikka Bulgariassa. Niiden lisäksi Srebarnassa lisääntyvät myös pikkumerimetso, yöhaikara, silkkihaikara, rääkkähaikara, pikkuhaikara, pronssi-iibis, kapustahaikara, ruisrääkkä ja isotrappi. Tärkeitä talvehtijoita ovat kyhmyjoutsen, tundrahanhi, merihanhi ja merikotka.[1]
Srebarnassa on tavattu 41 nisäkäslajia. Kaloista siellä elää muun muassa Bulgariassa harvinainen toutain ja matelijoista muun muassa pensaskäärme. Sammakkoeläimiä alueelta on löydetty 12 lajia ja sudenkorentoja 36 lajia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Protected Areas Programme (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Srebarnan luonnonsuojelualue UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)