Tramadoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tramadoli
Tramadoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(±)-cis-2-[(dimetyyliamino)metyyli]-1-(3-metoksifenyyli)sykloheksanoli
Tunnisteet
CAS-numero 27203-92-5
ATC-koodi N02AX02
PubChem CID 33741
DrugBank APRD00028
Kemialliset tiedot
Kaava C16H25NO2 
Moolimassa 263,4
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 68–72 %
Proteiinisitoutuminen 20 %
Metabolia Hepaattinen. Demetylaatio, glukuronidaatio ja sulfaatio CYP2D6, CYP2B6 ja CYP3A4 välityksellä.[1]
Puoliintumisaika 5–7 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C(AU) C(US)

Reseptiluokitus

PKV-a

Antotapa oraalinen, intramuskulaarinen, intravenoosinen

Tramadoli on synteettinen opioidi, jota käytetään lääkkeenä kohtalaisen ja kohtalaisen vaikean kivun hoitoon. Tramadolin kehitti saksalainen lääkeyhtiö Grünenthal 1970-luvun lopulla lääkenimellä Tramal. Suomessa tramadolia myydään Tramalin lisäksi mm. kauppanimillä Dolatramyl, Tradolan, Tramadin ja Tramium[2] sekä englanninkielisissä maissa kauppanimellä Ultram.

Tehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tramadolin teho on äärimmäisen yksilöllistä. Tramadolia päivittäin kolme kuukautta nauttineet nivelrikkopotilaat raportoivat kipunsa lievittyneen keskimäärin vain kolmekymmentä prosenttia samalla kun lumelääkekin lievitti kipua keskimäärin 23 prosenttia. Opioidien pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa osalle potilaista pelkkiä haittavaikutuksia ilman kivunlievitystä ja yli puolet potilaista lopettaa opioidilääkityksen 6-24 kuukauden kuluttua osittain kipua lievittävän tehon heikkenemisen vuoksi.[3]

Vaikutusmekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tramadoli on μ-opioidireseptorien agonisti. Tramadolin kipua lievittävään vaikutukseen vaikuttaa myös aineen kyky vapauttaa keskushermostossa serotoniinia ja toiminta noradrenaliinin takaisinoton estäjänä. Opioidireseptorin antagonisti naloksoni ei kumoa kaikkia tramadolin kipua lievittäviä vaikutuksia, mikä puhuu sen puolesta että tramadolilla on useita eri vaikutusmekanismeja.

Tramadoli on myös NMDA, 5-HT2C. (α7)5, M1 ja M3 -reseptoreiden antagonisti. Näiden ominaisuuksien osuus kivunlievitykseen on epäselvää. NMDA-antagonismi saattaa vaikuttaa tramadolin kykyyn helpottaa hermosärkyä.

Tramadolia markkinoidaan (1R,2R)- ja (1S,2S)-enantiomeerien raseemisena seoksena. (1R,2R)-(+)-enantiomeeri on noin neljä kertaa voimakkaampi μ-opioidireseptorin agonisti ja serotoniinin vapauttaja verrattuna (1S,2S)-(–)-enantiomeeriin, kun taas (1S,2S)-(–)-enantiomeeri on vastuussa noradrenaliinin takaisinoton estämisestä. (1R,2R)-(+)-tramadoli on kymmenen kertaa voimakkaampi analgeetti verrattuna toiseen enantiomeeriin. Näillä kahdella enantiomeerillä on synergistisiä vaikutuksia. Tramadoli sitoutuu opioidireseptoreihin 1/6000 morfiiniin verrattuna. Lisäksi tramadoli muuntuu maksassa O-desmetyylitramadoliksi, opioidiksi jolla on voimakkaampi affiniteetti μ-opioidi reseptoriin.[1]

Käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tramadolia käytetään kohtalaisen kivun ja hermosäryn (myös kolmoishermosäryn) hoitoon aikuisilla. Tramadolia käytetään yleensä hydrokloridimuodossa, koska sitä voidaan käyttää sekä oraalisesti eli suun kautta että intravenoosisesti eli suonensisäisesti (IV) ja intramuskulaarisesti eli lihakseen (IM). Oraaliannokset ovat 50–600 mg päivässä ja 400 mg annettuna IV/IM.

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tramadolin haittavaikutuksia ovat väsymys, oksentelu, hikoilu ja ummetus. Harvinaisissa tapauksissa saattaa myös esiintyä epileptisiä oireita.[4] Tramadolin pitkäaikaiskäyttö johtaa naisilla estrogeeninerityksen heikkenemiseen.[5]

Riippuvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tramadolin voimakkuus on 10–20 prosenttia morfiinin voimakkuudesta, mutta se on kuitenkin kodeiinia voimakkaampaa. Tramadolin käyttö on helpompi lopettaa kuin useiden muiden vahvempien opioidien, mutta riippuvuus on mahdollinen erityisesti pitkään lääkettä käytettäessä. Pitkäaikaiskäytön jälkeen fyysiset oireet ovat oksentelu, ripuli, säryt, flunssan kaltainen olotila sekä väsymys ja äärimmäinen ahdistuneisuus. Useat opiaattien väärinkäyttäjät ottavat vieroitusoireisiin Tramalia, jos esimerkiksi buprenorfiinia tai muita vastaavia ei ole saatavilla. Monet myös kuvaavat tramadolin vieroitusoireiden olevan voimakkaampia kuin esim. buprenorfiinin, oksikodonin sekä muiden opiaattipohjaisten kipulääkkeiden. Lyhytaikaisessa käytössä ja lääkkeen asteittaisessa lopettamisessa ei vieroitusoireita useimmiten synny.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koulu M., Tuomisto J.: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7. p. ISBN 978-951-97316-2-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15509185/
  2. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N02AX02 Fimea.
  3. Opioidit pitkäkestoisessa kivussa. Eija Kalso, Pirkko Paakkari ja Marja Forsell. https://www.fimea.fi/documents/160140/753095/17160_opioidit-opas.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/4/124274.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) - Lääkelaitos, Tramal-pakkausseloste.
  5. Is Treating Your Pain Depleting Your Sex Hormones? | ARUP Laboratories www.aruplab.com. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tramadoli.