Alkoholimyrkytys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alkoholimyrkytys

Alkoholimyrkytys on suuren alkoholimäärän nopean nauttimisen aiheuttama myrkytystila. Se aiheuttaa Suomessa vuosittain yli neljäsataa kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä tiettyjen lääkkeiden kanssa voi johtaa myrkytyskuolemaan. Tällaisia sattuu Suomessa vuosittain joitakin satoja. Alkoholi- tai alkoholi- ja lääkemyrkytyksiä tapahtuukin Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholimyrkytyskuolema johtuu yleensä siitä, että alkoholi lamaannuttaa hengityslihasten toiminnan, pysäyttää sydämen tai aiheuttaa oksennukseen tukehtumisen, kun ihminen sammuu juomisen vaikutuksesta. Humalatilassa olevalla on myös suurempi tapaturmariski, mutta tapaturmia ei pidetä alkoholimyrkytyskuolemina. Noin 85 % alkoholimyrkytyksistä aiheutuu etanolista[1] ja 15 prosenttia on korvikealkoholien aiheuttamia.[2]

Yhä yleisempää on, että alkoholimyrkytyksen yhteydessä potilaalla on sekakäytön seurauksena lääkemyrkytys. Jos potilaalla epäillään alkoholimyrkytyksen lisäksi olevan lääkemyrkytys, hänelle tehdään vatsahuuhtelu.[1]

Riskiryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaarallisen suuri annos alkoholia riippuu esimerkiksi juojan iästä ja painosta, mutta jo kolmen promillen humalatila kasvattaa huomattavasti useimpien ihmisten myrkytysriskiä. Yli viisi promillea alkoholia veressä aiheuttaa kuoleman lähes kaikille, ja kokemattomille juojille jo alle kolmen promillen humalatila saattaa olla tappava. Tämän vuoksi varsin alttiita alkoholimyrkytyksille ovat erityisesti alkoholia ensimmäisiä kertoja elämässään kokeilevat lapset ja nuoret. Alkoholin myyminen ja välittäminen alaikäiselle on laitonta, ja lakia noudattamalla voitaisiin ehkäistä vuosittain useita lasten ja nuorten alkoholimyrkytyksiä. Lasten tai nuorten alkoholinkäyttö johtaa kuitenkin harvoin kuolemaan. Vuosina 1969–2003 alkoholimyrkytyksiin kuoli vain kolme alle 16-vuotiasta.[3][4] Alkoholin osuus lasten ja nuorten myrkytystapauksissa on Suomessa suurempi kuin muualla Euroopassa tai Yhdysvalloissa.[5] Kuitenkin tyypillisin alkoholimyrkytyksen saaja Suomessa on keski-ikäinen mies.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisiä merkkejä alkoholimyrkytyksestä ovat mm. oksentelu, kouristelu, hidastunut hengitys, hypotermia, kalpeus tai jopa kooma. Vaikka vakavan myrkytyksen saanut selviäisi hengissä, hänellä on pysyvän aivovaurion riski.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mitä tarkoittaa alkoholimyrkytys ja miten sitä hoidetaan? Kookas
  2. Alkoholiongelmaisen hoito
  3. Nuorten alkoholimyrkytykset tuplaantuneet takavuosista (Arkistoitu – Internet Archive) Savon Sanomat 5.2.2009.
  4. Harva piltti pesuainetta juo (Arkistoitu – Internet Archive) Raitis.fi 1.8.2009.
  5. Nuorten myrkytykset (Arkistoitu – Internet Archive) THL 20.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]