Pasha
Pasha [ˈpɑs.hɑ] (ven. пасха) on rahkasta valmistettava ruokalaji. Se liittyy erityisesti itäslaavilaiseen ja siten myös Raja-Karjalan ortodoksien pääsiäisperinteeseen. Sana pasha tulee venäjän pääsiäistä tarkoittavasta sanasta,[1][2] joka puolestaan on peräisin heprean sanasta pesah. Sh ei pasha-sanassa tarkoita š:ää vaan siinä äännetään erikseen s ja h.
Ainekset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pashan valmistuksessa keskeisinä ainesosina ovat rahkan lisäksi kerma, sokeri, kananmuna ja voi. Pashaseos maustetaan esimerkiksi vaniljalla ja mantelirouheella. Usein käytetään myös rusinoita, sukaattia, sitruunamehua tai -kuorta ja kuivattuja hedelmiä.[1] On myös reseptejä, joihin käytetään mausteena karvasmanteliöljyä, rommiesanssia tai rommia.[2]
Pashan alkuperäisenä ideana oli saada käytettyä paastonaikana käyttämättä jääneet maitotaloustuotteet.lähde?
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pashareseptejä on lukuisia ja reseptejä voi muunnella tarpeen mukaan. Pashaa tehdään sekä kuumentamattomana että kuumennettuna. Pashan kiinteytymistä helpottaa, että rahkaa valutetaan ennen massan valmistusta muutama tunti tai yön yli kuivemmaksi esimerkiksi suodatinpaperilla peitetyssä kahvinsuodattimessa tai sideharsolla peitetyssä siivilässä.[1]
Eräs tapa varmistaa raakapashaseos on vatkata ensin voi ja sokeri vaahdoksi ja lisätä sitten rahka, muna ja mausteet sekä vaahdotettu kerma.
Perinteinen pasha syntyy kuumentamalla rahkamassaa lähes kiehuvaksi tai kiehuvaksi. Näin valmistettu säilyi hyvin ja pasha voitiin valmistaa hyvissä ajoin ennen pääsiäistä. Kuumennettua pashaa tehtäessä voi ja sokeri vaivataan ensin sekaisin, ja sitten joukkoon sekoitetaan muna ja rahka, sekä reseptistä riippuen kerma, smetana ja vanilja. Seuraavaksi massaa kuumennetaan vähitellen samalla esimerkiksi puulastalla sekoittaen niin, että massa sulaa ja pysyy tasaisena. Kuumennus voidaan tehdä vesihauteessa olevassa astiassa tai suoraan kattilassa. Kuumennus lopetetaan kun rahkamassa höyryää ja alkaa saeta; kattilan ollessa levyllä massa voi alkaa kiehahtaa muutaman kuplan verran. Eräs ohje neuvoo tekemään ristinmerkin pashaa valmistettaessa ja keittämään pashaa, kunnes siitä kuuluu ääni "Pf-f-f".[1] Seuraavaksi massaa jäähdytetään; kuumennettu pashamassa paksunee yleensä selvemmin vasta riittävästi jäähtyessään. Jäähtymistä voidaan nopeuttaa upottamalla kuumennettu pasha kattilassaan kylmällä vedellä tai lumella täytettyyn pesualtaaseen tai isompaan astiaan. Kuiva-ainekset kuten mantelirouhe ja mahdolliset kuivahedelmät sekoitetaan ainakin osittain jäähtyneeseen massaan. Joissain ohjeissa kerma lisätään mukaan vasta tässä vaiheessa vaahdotettuna.[1] Joidenkin ohjeiden mukaan massa kumotaan muottiin lämpimänä[1]; toisten mukaan se voidaan jäähdyttää niin että massa sakenee tuntuvasti ennen muottiin siirtämistä.
Pashaseos siirretään kostutetulla harsokankaalla tai ohuella pellavaliinalla vuorattuun siivilään tai erityiseen pashamuottiin. Pashamuottina voi käyttää myös kukkaruukkua tai muovista tai puista astiaa, jossa on nesteelle valumareiät. Myös kahvisuodatin ja -paperi kelpaavat. Päälle voidaan panna pieni paino; osa resepteistä ei tätä tarvitse liian kuivumisen estämiseksi.[2] Alle asetetaan sopiva kulho valuvaa nestettä varten. Pashan annetaan valua kylmässä ainakin yön yli tai vuorokausi.[1] Valuneen nesteen voi käyttää esimerkiksi pullataikinaan.
Koristelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yön yli seissyt seos kumotaan tarjoiluastialle ja koristellaan, esimerkiksi tuoreilla tai kuivatuilla hedelmillä tai mantelirouheella. Erityisesti Venäjällä näkyy usein myös marmeladilla koristeltuja pashoja. Myös muita materiaaleja voi käyttää kuten silkki- ja paperikukkasia.[1]
Ortodoksisen perinteen mukaisen pashan koristelussa näkyy myös kristillinen teema. Pashan kylkeen tai päälle syntyy joko pashamuotista tai kirjoitetaan koristeluaineksilla ylösnousemuksesta muistuttavat kyrilliset kirjaimet ХВ (lyhennys kirkkoslaavin sanoista Hristos voskrese eli 'Kristus on ylösnoussut').[1]
Siunaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ortodoksisen perinteen mukaisesti pääsiäisajan juhlaan liittyvä pasha, kulitsa ja esimerkiksi kiirastorstaina tai pitkäperjantaina koristellut kananmunat voidaan viedä kirkkoon siunattaviksi.[1] Pääsiäisyönä munia voidaan myös vaihtaa pääsiäistervehdysten ja siihen liittyvien poskisuudelmien vaihtamisen yhteydessä ainakin ystävien, tuttavien ja perheen kesken.[1]
Tarjoilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perinteinen ortodoksisen perinteen mukaisesti pashaa tarjotaan kulitsan kanssa; se syödään lusikalla[1] ja voidaan nauttia myös kulitsapalan päälle levitettynä. Pasha sopii myös jälkiruuaksi sellaisenaan, samoin kuin kahvipöydässä tarjottavaksi. Pashan päällä voidaan polttaa tuohusta, joka kirkollisen perinteen mukaisesti voi pääsiäisen aikaan olla myös punainen.
Ortodoksisessa kodissa ateria aloitetaan ruuan siunauksella. Pääsiäisen aikaan aterian edellä luetaan tai lauletaan myös Kristuksen ylösnousemuksesta muistuttava, pääsiäisliturgiassa usein toistettu tropari.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paska, ukrainalainen makea leipä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Kaarina Kaurinkoski: Venäläinen ruokapöytäni. Pääsiäisajan ruokaperinteistä ja ruokia s. 154-165. ISBN: 978-952-5652-92-5. Maahenki Oy, 2010.
- ↑ a b c d Rauni Väinämö: Paastosta juhlaan ja arkeen. Ortodoksinen keittokirja. 2. painos. ISBN: 978-952-5652-04-8. Maahenki Oy, 2010.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valamon pashan ohje (maku.fi)
- Appelsiinipashan ja Valamon kulitsan resepti (savonsanomat.fi)
- Pasharesepti (kotiliesi.fi)
- Pashan valmistusohje (kotikokki.net)
- Perinteinen pasha (kuumennettu pasha) (yhteishyvä-ruoka.fi)