Gargoyles
| Gargoyles | |
|---|---|
 Sarjan alkutunnus. |
|
| Tyyli | animaatio |
| Kestoaika | 23 min. |
| Luoja(t) | Greg Weisman |
| Pääosissa |
Keith David Salli Richardson Jeff Bennett Bill Fagerbakke Thom Adcox-Hernandez Edward Asner Frank Welker Brigitte Bako |
| Alkuperämaa |
 Yhdysvallat |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Esitetty | 24. lokakuuta 1994 – 15. helmikuuta 1997 |
| Jaksoja | 78 |
| Tuotanto | |
| Tuottaja(t) |
Frank Paur Greg Weisman Michael Reaves |
| Ohjaaja(t) |
Saburo Hashimoto Yeun Young Sang |
| Käsikirjoittaja(t) |
Cary Bates Diane Duane Brynne Stephens |
| Tuotantoyhtiö(t) | Walt Disney Television Animation |
| Palkinnot | |
| Voitetut | Annie (1995) |
| Ehdokkuudet |
Annie (1995, 1997) Daytime Emmy (1996) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Gargoyles on yhdysvaltalainen Annie-palkittu[1] Disney-animaatiosarja, jonka loi Greg Weisman. Weisman ja Frank Paur tuottivat yhteensä 78 jaksoa, jotka esitettiin vuosien 1994–1997 aikana.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gargoyles oli oman aikansa Disneyn piirretyksi kunnianhimoinen – sen kohderyhmä oli tavanomaista vanhempi ja aiheet olivat usein vakavampia. Sarja tunnettiin vaikuttavista, myöhempiin jaksoihin vaikuttavista juonenkäänteistään sekä melodramaattisesta tarinankerronnasta: ensimmäisen tuotantokauden jaksossa ”Deadly Force” vahingossa lauennut pistooli haavoittaa yhtä päähenkilöistä, joka joutuu sairaalahoitoon ja käyttää kainalosauvaa vielä seuraavassa esiintymisessään muutamaa jaksoa myöhemmin.
Sarjan edetessä se otti yhä vahvempia vaikutteita Euroopan vanhoista myyteistä ja historiasta. Sarjassa viitataan muun muassa Kuningas Arthuriin, vanhoihin haltijamyytteihin, kelttiläisiin sankareihin, afrikkalaiseen Anansi-jumalaan ja useisiin Shakespearen näytelmiin. Useita sarjan hahmoista on nimetty historiallisten hahmojen tai Shakespearen näytelmien henkilöiden mukaan.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjan gargoilit ovat taitavia sotureita, jotka auringon noustessa muuttuvat kiveksi. Vuonna 994 heidän klaaninsa, Goljatin mukaan nimetty Goliath johtajanaan, suojeli skotlantilaista Castle Wyvernin linnaa ja siellä asuneita ihmisiä. Ryöstelevät viikingit pääsevät petollisen sotilaan avulla muurien sisäpuolelle, vangitsevat ihmiset ja murskaavat kaikki löytämänsä patsaat auringon vielä paistaessa. Kuusi henkiin jäänyttä gargoilia muuttaa kiveksi loitsu, joka raukeaa ainoastaan, jos heidän linnansa nousee pilvien yläpuolelle. Vuonna 1994 miljonääri David Xanatos saa tapahtumat tietoonsa ja siirrättää linnan pilvenpiirtänsä huipulle New Yorkiin herättäen gargoilit tuhatvuotisesta unestaan. Ajan myötä muinaiset soturit sopeutuvat urbaaniin ympäristöönsä, nimeävät itsensä kaupungin maamerkkien mukaan ja ryhtyvät suojelemaan Manhattanin asukkaita kaikenlaisilta vaaroilta.
Äänirooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Keith David | … | Goliath, Thailog, poliisi Morgan |
| Salli Richardson | … | Elisa Maza, Salli |
| Jeff Bennett | … | Brooklyn, The Magus, Owen Burnett, Vinnie |
| Bill Fagerbakke | … | Broadway |
| Thom Adcox-Hernandez | … | Lexington |
| Edward Asner | … | Hudson, Jack Danforth |
| Frank Welker | … | Bronx, Boudicca, Cagney, Gilgamesh, Gilly |
| Brigitte Bako | … | Angela |
| Jonathan Frakes | … | David Xanatos, Coyote |
| Cree Summer | … | Hyena |
| Jim Cummings | … | Dingo, Hunter, herra Acme |
| Clancy Brown | … | Hakon, Wolf, Tomas Brod |
| Michael Dorn | … | Coldstone, Taurus |
| John Rhys-Davies | … | Macbeth |
| David Warner | … | The Archmage |
| Kath Soucie | … | oudot siskot, prinsessa Katharine, Maggie Reed, Ophelia |
| Cam Clarke | … | nuori Gillecomgain |
| Diedrich Bader | … | Jason Canmore, Charles Canmore |
| Xander Berkeley | … | Coldsteel |
| James Belushi | … | Fang |
| J. D. Daniels | … | Tom |
| Tim Curry | … | tohtori Anton Sevarius |
| James Avery | … | Shamaani |
| Gregg Berger | … | Leo |
| Hector Elizondo | … | Zaphiro |
| Dorian Harewood | … | Boreas, Talos |
| Rob Paulsen | … | Helios |
| Pat Fraley | … | Brendan |
| Thomas F. Wilson | … | luutnantti Matt Bluestone |
Sarjakuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjasta tuotettiin ensi kerran Disney Adventures -lehden myötä sarjakuva, jolloin siitä tehtiin 11 tarinaa. Vuonna 1995 myös Marvel julkaisi Gargoyles-sarjakuvan, joka ei kuitenkaan seurannut suoraan animaatiosarjan tarinaa. Se oli kuitenkin synkempi kuin animaatiosarja ja keskittyi enimmäkseen Xanatosin kokeisiin luodessaan olentoja ja koneita, jotka tuhoaisivat gargoilit. Sarjan luoja Greg Weisman ei ollut varsinaisesti sarjakuvan tekemisessä mukana mutta toimi neuvonantajana, jotta osa juonesta pysyi tiettyjen rajojen sisällä. Marvel tuotti Disneyn tapaan yhteensä 11 numeroa.
Slave Labor Graphics alkoi 21. kesäkuuta vuonna 2006 tuottamaan uutta sarjakuvaa, jossa myös sarjan luoja Greg Weisman toimi kirjoittajana. Sarjakuvan tarina jatkaa siitä, mihin animaatiosarjan toinen tuotantokausi päättyi. Lehdestä on ilmestynyt yhteensä kahdeksan numeroa ja vuonna 2008 numeroita on tulossa ainakin neljä kappaletta. Sarjakuvasta luotiin myös spin-off-sarjakuva nimeltään Bad Guys, jossa tarinat ovat mustavalkoisia ja niitä tullaan julkaisemaan yhteensä kuusi numeroa.
Vastaanotto ja arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wizard Magazine listasi vuonna 2008 Gargoylesin sijalle 28 laatimassaan kautta aikain sadan parhaan animaatiosarjan listalla.[2] Se listattiin tammikuussa 2009 IGN-sivuston laatiman sadan parhaan animaatiosarjan listalle sijalle 45.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- TV.com (Arkistoitu – Internet Archive)
- Voice Chasers (Arkistoitu – Internet Archive)
- Retrojunk (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Annie Awards (1995) – IMDb
- ↑ Wizard Magazine's Top 100 cartoons list listal.com. 24.5.2008. Arkistoitu 3.9.2020. Viitattu 30.6.2009. (englanniksi)
- ↑ TOP 100 Animated Series IGN Tammikuu 2009 Viitattu 30.6.2009 (englanniksi)