Litteäselkäkilpikonna
| Litteäselkäkilpikonna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Merikilpikonnat Cheloniidae |
| Suku: |
Natator McCulloch, 1908[2] |
| Laji: | depressus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Natator depressus |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Litteäselkäkilpikonnan levinneisyysalue. Punaiset pisteet tarkoittavat lisääntymisalueita. |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Litteäselkäkilpikonna (Natator depressus) on Australian vesillä elävä merikilpikonnalaji. Merikilpikonnaksi se on keskikokoinen. Sen erikoispiirre on litteä kilpi. Litteäselkäkilpikonna on Natator-suvun ainoa laji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Litteäselkäkilpikonna on saanut nimensä litteästä kilvestä, joka on väritykseltään oliivinvihreä. Kilpi on sileä[3] ja ohut, mistä johtuen se vahingoittuu helposti. Sen päällä on keratiinikerros, joka suojaa kilpeä ja räpylöitä, mutta ne ovat siitä huolimatta hyvin herkät[4]. Selkäkilven reunat ovat ylöspäin kääntyneet. Kilpi on muodoltaan soikea ja sen alapuoli on vaaleankeltainen. Kilven pituus on 102–125 senttimetriä ja koko kilpikonnan paino on noin 70 kilogrammaa[3]. Naaraat ovat koiraita kookkaampia, mutta koiraiden häntä on pidempi. Pää on pyöreä ja on yleensä kilven tapaan oliivinvihreä[4].
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Litteäselkäkilpikonnan levinneisyysalue on paljon suppeampi kuin muilla merikilpikonnilla. Sitä tavataan vain Australian pohjoisosien ja sen lähiympäristön trooppisista vesistä. Niitä liikkuu myös Uuden-Guinean vesillä[5]. Litteäselkäkilpikonnan elinympäristöä ovat sameat ja matalat rannikkovedet, joissa on pehmeä pohja. Niitä elää myös lahdissa lähellä rannikkoa. Litteäselkäkilpikonnat karttavat koralliriuttoja heikon ruumiinrakenteensa vuoksi[4].
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Litteäselkäkilpikonnan elintavat ovat vielä osittain hämärän peitossa. Niiden tiedetään nukkuvan kivien suojissa veden alla, jossa ne voivat olla jopa tunteja ennen kuin niiden tarvitsee käydä pinnalla haukkaamassa happea. Jos kilpikonnat ovat stressaantuneita tai hereillä, ne eivät voi pidättää hengitystä yhtä pitkään kuin muulloin. Litteän kilpensä ja melamaisten eviensä ansiosta litteäselkäkilpikonnat voivat uida jopa 24 kilometrin tuntivauhtia. Litteäselkäkilpikonnien kommunikoinnista ei tiedetä juuri mitään. Ne ovat muiden kilpikonnien tapaan pitkäikäisiä ja voivat elää jopa satavuotiaiksi. Litteäselkäkilpikonnan ravintoa ovat merimakkarat, nilviäiset, meduusat, kalmarit ja katkaravut. Ne syövät kasviravintoa harvoin tai eivät ollenkaan.[4] Kilpikonnat itse ovat suurten haiden, miekkavalaiden ja suistokrokotiilien ravintoa.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naaraat nousevat munimaan Australian rannoille useimmiten marras-joulukuussa, mutta satunnaisesti ympäri vuoden eri lisääntymisrannoilla. Ne käyvät munimassa useita kertoja lisääntymiskauden aikana. Munia on kerralla noin 50[5]. Munat hautuvat 47–58 päivää[3], minkä jälkeen poikaset kaivautuvat hiekasta ja kiiruhtavat veteen turvaan maapedoilta. Vastakuoriutuneilla poikasilla on oliivinvihreä kilpi, mutta suomut ovat mustat. Kilven pituus on vain noin 6 senttiä ja paino 43 grammaa. Lisääntymiskykyisiksi ne tulevat arviolta 10-vuotiaina[5]. Litteäselkäkilpikonnien, kuten muidenkin merikilpikonnien, varhaisvuosien elinvaiheet tunnetaan huonosti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Red List Standards & Petitions Subcommittee: Natator depressus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.6.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Natator depressa (TSN 551902) itis.gov. Viitattu 22.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c MarineBio: Flatback Sea Turtle at MarineBio.org 12.9.2007. MarineBio.org. Viitattu 26.12.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c d Emily Thielk: ADW - Flatback Sea Turtle Information 2003. University of Michigan. Viitattu 26.12.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c Australian Ympäristöministeriö: Flatback Sea Turtle - Enviroment 2003. Australian Ympäristöministeriö. Viitattu 26.12.2007. (englanniksi)