User:B.fairuz/sandbox
-
Caption1 -
Caption2
Annalan huvila ja puutarha sijaitsee Arabianrannassa, Hämeentien varrelle, hieman ennen Vanhakaupungin koskea Helsingissä . Puutarhan yläpäässä on valkoinen huvilarakennus nimeltään Annalan kartano tai Annalan huvila, jonka perusti aikoinaan kirjanpainaja, tupakkatehtailija, merkittävä kulttuuri- ja kunnalliselämän vaikuttaja, kauppaneuvos Gustaf Otto Wasenius Helsingin kaupungilta vuokraamalleen tontille Itäisen viertotien (nyk. Hämeentien) varrelle v. 1826.
Nykyään kartanoa omistaa Helsingin kaupunki ja Annalan kartanon vieressä on Hyötykasviyhdistyksen viljelypalstoja ja näytepalstoja, joissa esitellään perinteisiä koriste- ja hyötykasveja yleisölle.
Annalan huvilan historia (1800-luku - 2000)[edit]
Suomen ensimmäinen huvila perustettiin vuonna 1845 Vanhaankaupunkiin, mutta päärakennus rakennettiin vuonna 1832. Puisto ja puutarha-alue sai ominaisuutensa vuosina 1826–1852, jolloin rakennettiin päärakennuksen lisäksi muita rakennuksia sekä päärakennuksen edustalla oleva muotopuutarha ja mäellä sijaitseva maisemapuisto. Annalan alkuperäinen nimi on Villa Anneberg, Waseniuksen ensimmäisen vaimon Anna Charlottan (1805-37) ja korkealla kalliolla olevan sijaintinsa mukaan.
Silloin paikalla oli huvilaelämää, suuret viljelykset, puutarha-elementit, kartano ja ulkorakennukset. Näissä ensimmäisissä huviloissa, jäljiteltiin porvaristoa, koska haluttiin kartanoelämää. Tilaa kutsutaan tänäkin päivänä virheellisesti Annalan kartanoksi, vaikka se on alun perin nimeltään Villa Anneberg eli Annalan huvila.
O.G. Wasenius[edit]
Otto Gustaf Wasenius (1789-1852) oli suuri liikemies, jolla oli kirjakauppa Esplanadilla. Hän painoi kirjoja, omisti lehtiä ja sai suurimaan osan tuloista viljakaupoilla Suomesta ja Baltian maista. Wasenius oli mukana kunnallispolitiikassa, ympäristökulttuurielämässä, eli hänellä oli kiinnostava ja monipuolinen elämä. Alun perin hän oli kauppiaan poika. Hän asui porvarisperheineen kauppatorin tuntumassa, nykyisen Sundmanin talon vieressä. Talo purettiin ja he tulivat huvilalle maaseudun rauhaan, pois kaupungin metelistä ja huonosta ilmasta. Täällä he elivät yksityiselämää. Annalanmäki oli asuinalue.
Ensimmäinen puutarhaseura perustettiin Turkuun 1930-luvun lopussa ja se sai paljon jäseniä. Wasenius oli yksi jäsenistä ja kaikki jäsenet tilasivat yhdessä ulkomailta siemeniä ja taimia. Vuonna 1850 perustettiin ensimmäinen siemenkauppa Suomeen. Hyötykasviljely aloitettiin vuonna 1850 olevan vakuutuskirjan mukaan. Viljeltiin paljon porkkanoita, palsternakkoja ja istutettiin erilaisia hedelmäpuita ja marjapensaita.
Ennen kuin Wasenius vuokrasi tämän alueen vuonna 1826, se oli kalastaja Jernmarkin torpan aluetta. Torppa purettiin ja tilalle rakennettiin huvila. Karjasuoja ja asuinrakennus rakennettiin 1920-luvulla. Terassit rakennettiin kivestä. Vuonna 1844 1844 viljeltiin arvokkaita kasvihuonekasveja. Vuokraehdon allekirjoitettuaan Wasenius sai istuttaa lehtipuita. Yli 13 hehtaarin klassinen puisto ja siihen kuuluvan puutarhan karuun kalliomaastoon rakenuttaminen todistaa Waseniuksen intohimoisesta kiinnostuksesta puutarhanhoitoon. [1]
Annala Waseniusten jälkeen[edit]
Waseniuksen pojanpoika Leonard Wasenius oli huvilan viimeinen haltija, ja hän kuoli lapsettomana. Huvila jäi vuokrasopimuksen mukaan vuonna 1939 kaupungille. Toisen maailmansodan aikana, vuosina 1940-42 päärakennus toimii Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenkotina, jonne tuli Karjalasta evakuoituja lapsia äitineen. Sen jälkeen huvila vuokrattiin asunnoiksi. Muut asuin- ja talousrakennukset sekä pellot vuokrattiin 1940 yksityishenkilölle kauppapuutarhatoimintaa varten. Kersantti Väinö Liemola vuokrasi viljelymaat ja talousrakennukset vuoteen 1958 asti. Hänen luovuttuaan vuokraoikeudestaan talousrakennukset otettiin kaupungin verstaan käyttöön ja Annalan rakennuksissa asui myös kaupungin vuokralaisia yli 30 vuotta.
Moderni Annala (1970-luku - 2000)[edit]
Pellot otettiin myös kaupungin hoitoon. Ne olivat vuokrattuina Toukolan Sosiaalidemokraattiselle yhdistykselle viljelyspalstoiksi vuodesta 1978 lähtien. 1980-luvun lopusta lähtien palstat olivat kaupungin siirtolapuutarhatoimiston ja vuodesta 1994 Toukola-Vanhakaupunki-yhdistyksen hoidossa. Annalan viljelypalstatkunnostettiin vuoden 1997 arkeologisten kaivausten jälkeen Hyötykasviyhdistyksen käyttöön.
Vuodesta 2000 kunnostettiin ja uudistettiin sydämenmuotoista muotopuutarhaa ja maisemapuutarhaa ja jatkettiin palstaviljelyjä. Perustettiin teemapuutarhoja ja viljelyspalstoja 1970-luvulta alkaen. Kasvihuonetta uudistettiin ja aloitettiin kurssitoiminta ja muu yleisötoiminta.
Annalan eri rakennukset[edit]
Annalassa on 14 rakennusta ja muita kiinnostuksen kohteita, joita ei voi ohittaa kun käy tutustumassa Annalaan. Kaksikerroksinen päärakennus rakennettiin vuonna 1832, mutta kunnostetiin vuoden 1846 palovakuutuksen mukaan. Sitä laajennettiin ja muutettiin myöhemmin useasti.
Mansardikattoinen karjasuoja- ja asuinrakennus peltojen laidassa rakennettiin 1920-luvun alussa. Siinä oli talli, navetta,pesutupa, leivintupa, karjakon huone ja kolme pienasuntoa työntekijöille. Myöhemmin se muutettiin puutyösaliksi eli verstaksi. Asunnot olivat rakennuksessa vuoteen 1976 asti. Silloin alakerran asuntojen tilalle rakennettiin työntekijöiden sosiaalitiloja ja entistä puutyösalia muutettiin hevostalliksi vuonna 1997. Vuonna 2000 rakennuksen itäpää uudistettiin Hyötykasviyhdistyksen tiloiksi.
Lähellä on luhtitalo, jonka yläkerta toimii nykyisin asuntona ja alakerta kaupungin viheryksikön hoitoryhmän taukotilana. Puutarhurin talo on satulakattoinen klassistinen rakennus, joka on alun perin vuodelta 1840, mutta joka sai nykyiseensä muotoonsa 1920-luvun alussa. Annalassa on myös sauna, josta on löydetty piirustuksia vuodelta 1918. Saunarakennuksessa on ollut aiemmin myös asunto, joka on muutettu pesutuvaksi.
Entinen huvilan työntekijöden asuinrakennus sijaitsee peltojen laidassa. Sitä rakenettiin 1920-luvulla laajentamalla vanhaa hirsirakennusta. Asuinrakennuksissa oli ennen viimeistä remonttia muutamia asuntoa.
Päärakennuksen edessä on 1800-luvun tyylinen sydämenmuotoinen muotopuutarhaa ja huvilan vieressä on Waseniuksen perustama englantilaistyyppinen maisemapuutarhaa. Sinne Wasenius rakensi vapaasti polveilevia polkuja ja istutti puita. Jo vuonna 1830 Annalan alueelle oli istutettu yli 400 lehtipuita, joista osa oli puistossa. Muotopuutarha uudistettiin vuosina 1999–2001 ja siihen käytettiin Waseniuksen 1830-luvulla rakennuttaman saksalaistyyppisen muotopuutarhan esikuvana, käytäväsommitteluineen ja pensas- ja kukkaistutuksineen. Waseniusten aikana hyötykasvipuutarhan korttelit ja ruutanalammikko muodostivat osan muotopuutarhan sommitelmasta. [2]
Wasenius rakensi kolme iilimatojenkasvatuslammikkoa puiston lähellä. Vuosina 1999-2001 paikalla rakenettiin ruutanalammikkoa. Annalan perustamisen muistokivi on iso yläpinnaltaan tasainen kivi, joka sijaitsee Annalan huvilalta etelään johtavan suoran puistokäytävän päässä. Kivessä on kaiverrettu teksti: ”Anneberg anlagdt af Otto och Anna Wasenius 1826”.
Annalanmäellä on vuokrattavia viljelyspalstoja ja näytepalstoja eri aihepiireistä, kuten lääkeyrtit, värjäyskasvit, vanhat Helsingin puistoruusut, perinneperennat ja kesäkukat, marjatarha, keittiökasvimaa, permakulttuuripuutarha, perhospuutarha ym. Ne ovat osa Hyötykasviyhdistyksen julkista puistoa.
Alueelta löytyvät myös miespiha, värjäyskasvipuutarha, apteekkarinpuutarha, yrttimaa ja marjatarha. Annalassa on jopa puutarha perhosille, sillä siellä on valikoima kasveja, jotka houkuttelevat perhosia. Annalan vanhassa talousrakennuksessa asuu kaupungin ainoa vossikkakuski, Reijo Kuhakoski. Hän omistaa hevostallin ja hänen hevosensa laiduntavat alueella. Hän omistaa myös kukkoja ja muita maatilan eläimiä.
Orangeria[edit]
Orangeria eli kasvihuone (ja sen edustalla olevat kasvilavat) on kiinnostavin rakennus Annalassa, jota perustetiin vuonna 1844. Se houkuttelee tuhansia ihmisiä joka vuosi Annalaan. Siellä on vanhin huonekasvikokoelma ja monta sataa kasvilajia. Se on 1700-luvun tyylinen yksilapainen, poikkileikkaukseltaan epäsymmetrinen ja vinomuotoinen kasvihuone, joka on rakenettu luonnonkivestä ja tiilestä.
Orangeriassa kasvaa muun muuassa appelsiini-, sitrus-, pomeranssi-, viinirypäle-, ja muita hedelmäpuita, sekä lääkeyrttejä, värjäyskasveja ja kaktuseja. Siellä on myös Suomessa kasvatettuja perunalajikkeita, joita ei enää myydä tavallisissa siemenperunakaupoissa. Waseniuksen aikana kasvit kasvoivat isoissa ruukuissa ja ne vietiin talveksi kasvihuoneeseen, jossa oli suuret ikkunat, kalteva lasinen etuseinä ja trooppinen huonelämpötila.
Waseniuksella oli orangeriassa puita, ja myös muotopuutarhan kasveja purkeissa. Siellä oli mm. ruusuja, heliotrooppeja ja muita kasvilajeja, jotka eivät suomalaisessa talvessa talvehtineet. Oli niitäkin kasvjea, joiden talvehtimisesta ei vielä tiedetty silloin 1800-luvulla. Suurin osa kasveista tuotiin Välimeren alueelta ja Amerikasta. Waseniusten aikaan orangeriassa kasvatetiin kukkien taimia, ruukkukasveja ja leikkokukkia paitsi omaan tarpeeseen myös myyntiin. Se oli pitkä perinne, joka jatketaan Annalassa tänäkin päivänä. Harvinaisten ja mielenkiintoisten kasvien taimia saa harvoin puutarhakaupoista ja torilta, joten ne ovat itse kasvatettavia.
Orangeriaa käytettiin 1920-luvulla tilapäistyöntekijöitten ruokailutilana ja sitten varastona. Sitä uudistettiin vuonna 1999 alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Se on nykyään hyötykasviyhdistyksen käytössä. Orangerian (ranskaksi orangerie) nimi on sukua englannin sanalle orange (appelsiini). Tämänkaltaiset rakennukset oli alun perin tarkoitettu appelsiini- ja sitruspuiden talvettamiseen. Orangerian lasien takana on valtava määrä kauniita pelargonioita. Hyötykasviyhdistyksellä on oma pelargoniapiirinsä, johon kuuluu puutarhanharrastajien ylläpitämiä hienoja kasvikokelmia. [3]
Hyötykasviyhdistys[edit]
Hyötykasviyhdistys on aateellinen yhdistys, jonka perustivat toimittaja Risto Nurmi ja professori Toivo Rautavaara kesäällä 1978. Yhdistyksen keskeisenä sisältönä oli hyötykasviyhdistyksen toiminnassa luonnon ja viljeltyjen hyötykasvien tuntemuksen lisääntyminen ja käyttö. Anu Ranta on hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja, joka tuli Annalaan vuonna 1988. Hän on vastuussa toiminnan sisällöstä ja toimittaa lehdet ja siemenluettelot.
Annalassa on valtava suomalaisten yrttikasvien kanta. Sieltä löytyy 80 puolen aarin ja aarin viljelypalstaa, joita helsinkiläiset viljelevät luomuperiaattein. Näillä vuokrattavilla palstoilla viljellään kaikkia keittiöpuutarhan kasveja perunoista ja porkkanoista eksoottisiin itämaisiin vihanneksiin.
Annalan hyötykasviyhdistys toimii yhdistyksen jäsenien kautta. On kursseja ja yhdistyksen toimesta kirjoitettuja kirjoja ja lehtiä kuten jäsenlehti Pähkylä. Sieltä saa myös neuvoja vaikeisiin puutarhapulmiin. Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia kuten talvitori, syystori, joulutori ja hyvin tunettu tiistaikahvila, jossa voi pullan ja kahvin lomassa nauttia puutarha-aiheisista esitelmistä. Kesäisin, jolloin on kasvukausi, järjestetään ilmaisia puutarhateemailtoja ja maksullisia puutarhakierroksia ryhmille kupillisen kahvin tai teen hinnalla. Kekrijuhla eli viljelykauden päättyminen ja laskiaisjuhla ovat liittyneet suomalaiseen viljelyyn aikaisemmin.
Alku & Juuri -puutarhapuoti sijaitsee Helsingin Töölössä, lähellä Sibelius-monumenttia. Monipuolisen ja historiallisesti kiinnostavan siemenvalikoiman lisäksi puotista löytyy alan kirjallisuutta ja paljon muuta puutarhanhoitoon innoittavaa viherpeukaloille. Alku & Juuri suosii perinnekasveja kuten vanhoja kauppakantoja ja heillä on vanha valikoima 1700-luvulta olevia lajikkeita.
--B.fairuz (talk) 23:20, 16 January 2012 (UTC)
[[File:|thumb|Caption text]]
- ^ WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Viikon+puisto_+Annalanpuisto, Rakennusvirasto --> Viiko puisto --> Annalanpuisto, 15.06.2008.
- ^ Vanhakaupunki = Helsingin kehto, Vanhakaupunki = Helsingin kehto.
- ^ ANNALA: RAKKAUDESTA PUUTARHANHOITOON, Anu Ranta – Mari Nummi-Karttunen – Ari Karttunen