User:Prof. Ridcully/sandbox

Vilukissa
Hieman paleltuneessa olotilassa (tammikuu 2015)

Vilukissa on erittäin harvinainen, kissaeläinten (Felidae) heimoon kuuluva yöeläin. Arvioiden mukaan Suomessa elää vain yksi Aidon Vilukissan (Felis frigida) edustaja.

Tuntomerkit

Vilukissan tunnistaa parhaiten talvisin sekä viileinä elokuun iltoina lajille ominaisesta tärinästä, jolla hän yrittää vaikuttaa jatkuvaa palelemistaan vastaan. Epätavallisen kylmästä elinympäristöstään huolimatta vilukissalla ei havaita talviturkin kaltaisia merkkejä ilmastoon sopeutumisesta. Sen sijaan vilukissan erittäin kaunis turkki vaikuttaa jopa harvenevan talvisin huolestuttavasti. Tämän lisäksi hän vastustelee ahkerasti kaikenlaisia lämpimiä neuleita ja pipoja ja valittaa hansikkaidensa tumppumaisuutta.

Keskimääräistä kissaeläintä pienempi ja usein jopa siroksi kuvailtu vilukissa pitää turkkinsa mielellään hillityn mustan värisenä. Havainnot tosin viittaavat siihen, että hän piristää arkeaan silloin tällöin täydellisellä muodonmuutoksella – vilukissaa on nähty mm. runollisen filosofian- ja uskonnonopettajan, tanssivan poron sekä tiukan aikataulun stressaaman kanin hahmoissa sekä lukuisissa eri tanssiasuissa.

Elinympäristö

Vilukissan luonnollisen elinympäristön muodostavat harvat ja valitut (pikku-)kaupungit Lounais-Suomen rannikolla. Vilukissa ei lähde useimpien muuttoeläinten tapaan kesävaelluksille etelään, vaan hyödyntää vapaan aikansa kaukonäköisesti työskentelemällä. Satunnaista viikonloppuista liikkumista erityisesti Rauman ja Turun välillä on silti havaittu.

Ravinto

Tutkijoita on jo pitkään askarruttanut vilukissan pieniruokaisuus. Yleisesti hyväksytyn teorian mukaan tämä juontaa siitä, että erittäin huomaavainen vilukissa ei tahdo kuluttaa muiden eläinten ruokavaroja. Hänen tyypilliseen ruokavalioonsa kuuluvat ainakin munakastike ja (lauantaisin!) grillattu kana, mutta utelias vilukissa myös laajentaa ruokavaliotaan omaksumalla muiden eläinten kummallisia ravitsemustottumuksia (kuten hilloruisleipää ja kaikenlaisia kasvisruokia). Tavallisesti vilukissan saalistusalue ulottuu K-Market Vesseliin tai rahatilanteen salliessa jopa lähimpään Punnitse ja Säästä -myymälään asti.

Käyttäytyminen

Vaikka vilukissa karttaakin visusti kaikkea liikkumista vedessä, jäällä ja erityisesti ilman halki, on hänelle kehittynyt muiden kissaeläinten tapaan turvallisella maalla erittäin sulavat ja elegantit liikkeet. Nämä pääsevät erityisesti oikeuksiinsa, kun vilukissa seuraa ruhjeiden ja mustelmien uhallakin suurta intohimoaan eli tanssia – harvinaisen kaunis luonnonilmiö, jota muutkin eläimet seuraavat liikuttuneina. Lisäksi liikkeellä on huhuja vilukissan kauniista lauluäänestä, josta ei valitettavasti vielä ole varmoja havaintoja.

Vaaran uhatessa vilukissa saattaa pyörtyä varoittamatta, kunnes tilanne on taas selvä. Hän on myös kehittänyt lukuisia muita puolustuskeinoja vaaratilanteiden varalle; vilukissa saattaa mm. puhua sekavia ja unohdella asioita, kutsua vihollistaan nimellä „Schmusebärchen“ tai aloittaa joulunvieton niin aikaisin, että kilpaileva kissa tai vihollinen luovuttaa ja perääntyy.

Vilukissan Alter Ego WhatsApp-viesteissä

Vilukissan käyttäytymiseen vaikuttaa myös huomattavasti pitkänmatkansymbioosi lähes yhtä harvinaisen, baijerilaista charmia uhkuvan kokkirotan (Rattus culinaris Bavariensis) kanssa. Pitääkseen symbioosia yllä, vilukissa on omaksunut erittäin tehokkaan sähköisen pitkänmatkanviestinnän (näiden ihanien viestien ääreen kokkirotta nukahtaa säännöllisesti hymy huulillaan). Niinä (liian!) harvoina hetkinä, kun vilukissa ja kokkirotta kohtaavat, molempien öisen unentarpeen on todettu laskevan selittämättömällä tavalla lähes mitättömiin, samalla myös aktiivisuus päiväsaikaan romahtaa. Symbioosin oletetaan perustuvan lajien yhdessä kehittämään pingviinitaktiikkaan, joka tuntuu olevan ainoa toimiva apu vilukissan kroonista palelemista vastaan. Kiitoksena lämmöstä kokkirotta saa kuulla vilukissalta silloin tällöin mitä kauneinta saksaa: „Schnurrr!“

Lähteet

• Attenborough, David: The Life of Mammals. BBC Books, 2002.
• Krafft, Axel: Jännä Vilukissa. Värikuvia Suomen suloisimmasta luontokappaleesta. Kosmos Verlag München, 2015.
• 539 ihanaa päivää kokemusta <33 (Viitattu 26.1.2015).